keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Tiedon kuvia -blogin päivitys on päättynyt

On kulunut 4 vuotta siitä kun kirjoitin ensimmäisen kerran tähän blogiin. Tänään blogin syntymäpäivänä julkaisemani artikkeli jää viimeiseksi.

Lopettamispäätökseen vaikutti se tavallinen vaiva: ajanpuute. Olen pitänyt päivitystahtia sellaisena mihin olen kohtalaisen hyvin venynyt, mutta bloggaajan pitäisi kirjoittamisen lisäksi tehdä muutakin bloginsa hyväksi ja siihen muuhun ei aika ole riittänyt.

Ajanpuute tarkoittaa käytännössä sitä, että ei pidä jotakin asiaa riittävän tärkeänä järjestääkseen sille aikaa. Tässä tapauksessa kyse on lähinnä kirjoittamisesta kahdelle erilliselle sivustolle, blogin aiheita kyllä pidän tärkeinä. Olen myös monta kertaa päätynyt toteamaan kahden blogini välisen rajan keinotekoiseksi, joten senkin vuoksi järkevä ratkaisu on ryhtyä taas julkaisemaan yhdessä osoitteessa.

Mielestäni tolkullisen esitysmateriaalin tekemistä on mahdotonta irrottaa muusta tietotyöstä. Näkökulmani olisi varmasti erilainen, jos olisin graafinen suunnittelija tai viestintäkouluttaja. Minä kuitenkin pidän asioiden havainnollistamista ja tiivistämistä - mielellään mahdollisimman visuaaliseen muotoon - yhtenä työelämätaitona. Graafinen suunnittelija on toivottavasti hommansa hoitanut siinä vaiheessa, kun esityksen laatiminen aloitetaan.

Mindmappauksen kohdalla blogien välinen rajanveto vasta hankalaa on ollut. Esimerkiksi Mindjetin MindManager on lähinnä informaationhallintaohjelma kaikkine Microsoft Office -kytkyineen, joten kummassa blogissa siitä oikein olisi kuulunut kirjoittaa? Vastaavanlaisia rajatapauksia on riittänyt.

Tiedon kuvia -blogin aloittamiseen innosti alkujaan vuonna 2009 julkaistu kirjani Vaikuta visuaalisesti, laadi selkeä esitys, joka alkaa jo olla vanhentunut. Opus on mm. liian esitysgrafiikkaohjelmakeskeinen. Siinä ei ymmärrettävistä syistä puhuta sanaakaan taulutietokoneista ja muutamasta asiasta ajattelen nyt toisin kuin 5 vuotta sitten. Kustantajan kanssa ei kuitenkaan ole keskusteltu kirjan ajantasaistamisesta enkä pidä sitä mielekkäänä ajatuksena. Eipä aihe kovin hyvin edes myynyt. Oman kirjani kanssa samaan aikaan ilmestyi Garr Reynoldsin Presentationzen suomeksi käännettynä, eikä sekään myyntitilastojen kärjessä riekkunut. Parasta silti jättää vannomatta miten “ikinä en sitten enää…” joten sanotaan vaikka niin, että jos jostakin tämän blogin aiheesta kirjan kirjoitan, se olkoon uutta, ei loppuunkalutun tekohengitystä.

Uutta materiaaliakin toki on: Koulutuksiini ja työpajoihin osallistuvat saavat itselleen e-kirjan, joka oli alunperin Vaikuta visuaalisesti -kirjan “raakile", ts. koulutusmateriaalini, josta kirja lähti kehittymään. Koulutusmateriaali on kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä - olen ajantasaistanut ja laajentanut sitä pikkuhiljaa. (Kyseisestä e-kirjasta ei ole olemassa myytävää versiota vaan sen saa osallistumalla koulutukseen.)


Blogi jää tähän osoitteeseen toistaiseksi, joten vanhat arkistot ovat käytettävissänne. Uusia kirjoituksia tämän blogin aiheista julkaisen jatkossa osoitteessa www.outilammi.com. Kiitos lukijoille ja kannustajille.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Flowboard iPadille

Flowboard tarkoittaa esitysgrafikan ja muun vastaavan materiaalin tekemiseen käytettävää iPad-ohjelmaa ja siihen liittyvää verkkopalvelua. Vaihtoehtoina on tässäkin tapauksessa maksuton ja Premium-tili. Maksuttomalla tilillä on 200 megatavun kuukausittainen käyttöraja. Periaate on sama kuin Evernotella: Käyttöraja nollataan kuukauden vaihtuessa. Premium-tilin vuosimaksu on tällä hetkellä 35,99 euroa.

Esityksen tekeminen aloitetaan esitysgrafiikkaohjelmille tuttuun tapaan templaten valinnalla, rohkeimmat lähtevät liikkeelle kohdasta Start From Scratch. Templatepohjien luettelossa on tarjolla sekä maksuttomia että pari maksullista vaihtoehtoa.


Templatet ovat helppokäyttöisiä ja apua löytyy hyvin sovelluksen sisältä. Sen mitä ei erikseen kerrota (“Place your photo here”) arvaa helposti. Sovelluksen Help-valikosta löytyvä ohje on tosin niin havainnollinen, että se olisi kannattanut katsoa ennen arvailua!



Sivuille voi sijoittaa tekstin ja kuvan lisäksi videota. Premium-version käyttäjällä on lisäksi mahdollisuus upottaa esitykseen pdf-tiedosto. Kuvatiedostojen lähteenä on oletusarvoisesti oma iPad, mutta kuvia voi lisäksi hakea esimerkiksi Instagram-tililtään, SkyDrivesta (nyk. OneDrive) sekä GoogleDrivesta. Myös Dropboxista voi noutaa sisältöä. Myös videoita pääsee hakemaan eri sijainneista, mm. YouTube-videoita voi etsiä suoraan Flowboardin sisältä hakusanalla.


Kun hieno materiaalisi on valmis, vaihtoehtoina ovat esittäminen iPadilta tai julkaisu Flowboardin omalle verkkosivustolle. Kun julkaiset verkkoon, voit päättää onko esitys julkinen vaiko rajoitettu. Jos valintasi on jälkimmäinen vaihtoehto, lähetät vain linkin niille, joiden haluat pääsevän katsomaan aineistoasi. Jakamisikkunassa on myös valinta Allow my Flowboard to be remixed eli sallit esityksesi muokkauksen ja käytön muiden tekemien esitysten osana.

Flowboard on kiva sovellus, jossa on nätit templatet. Jotkut templatepohjat vaikuttaisivat taipuvan mainiosti muuhunkin kuin pelkästään perinteisen esitysgrafiikan tekemiseen. Mm. tästä syystä olisin kovasti toivonut, että Flowboardilla laaditun tiedoston voisi tallentaa pdf-muotoon jakelua varten. Mieleeni tuli ties kuinka monennen kerran, että esitysgrafiikkaohjelma on vanhentunut ja epäkelpo nimitys, koska tällaisia appeja ja ohjelmia voidaan käyttää niin moniin eri tarkoituksiin. Esitysgrafiikka ei sanana tuo ilmeisesti mieleen mitään positiivista, vaikka sen tekemiseen käytettävällä ohjelmalla on mahdollista tuottaa upeaa materiaalia, sellaista, joka ei ole lainkaan esitysgrafiikkaa siinä mielessä kuin on totuttu. Olen lyhyen ajan sisällä nähnyt cv- ja portfoliotiedostoja, e-kirjoja ja yllättäen myös tarjouspohjan, joita kaikkia yhdisti se, että ne oli tehty esitysgrafiikkaohjelmalla ja jälki oli tyylikästä.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Siisti teksti on helppolukuinen teksti

Edellisessä postauksessa lupasin diaesityksen teksteihin liittyviä vinkkejä ja saamanne pitää. Mennään ihan inhorealismin puolelle ja otetaan tarkasteluun kuvan luettelo, jollaisia minun ei oikeastaan pitäisi nähdä, mutta näen kuitenkin. Kuvan kaltaisen materiaalin esiintymistiheys ei ole missään tolkullisessa suhteessa usein kuulemaani väittämään “meillä käyttäjät hallitsee noi perusasiat ihan hyvin”. Kuvan luettelon epäsiisteys johtuu nimittäin juuri perustaitojen ohuudesta. Kuva ei ole kenenkään koulutukseeni osallistuneen tekele, mutta se on totuutta tarkkaan mukaileva tyyppiesimerkki. Sen avulla osoitan miten luettavuus paranisi jo pelkällä nappulatekniikan osaamisella.


Tekstin viisi virhettä:
  1. Kolmen erilaisen luettelomerkkityypin käyttö on tarpeetonta.
  2. Sinisten kappaleiden luettelomerkkien sisennys on pielessä.
  3. Sisennettyjen kappaleiden sininen väri on ylipäätään huono valinta.
  4. Kolmen alimmaisen kappaleen luettelomerkit ovat tekstiriviin verrattuna liian korkealla. 
  5. Diassa on käytetty kahta fonttia, jotka muistuttavat toisiaan aivan liikaa.


Tällainen tilanne saadaan aikaan tyypillisesti silloin, kun esityksen tekijä kopioi materiaalia vanhasta diaesityksestä, eri ohjelmalla tehdystä diaesityksestä, mahdollisesti tekstidokumentista tai verkkosivulta. Tekstin lähde ei kuitenkaan ole olennainen asia vaan se, että tekstiä pitää siistiä manuaalisesti mikäli se liittämisvaiheessa asettuu miten sattuu.

Nämä korjataan:
Vaihdetaan ensimmäisen tason kappaleiden luettelomerkit samanlaisiksi ja saman kokoisiksi. Alimmaisten kolmen kappaleen luettelomerkkiä on yritetty muuttaa ylimmäisten kolmen kanssa samanlaisiksi luettelomerkin prosenttiarvoa kasvattamalla, mutta käytännössä näin ei synny hyvännäköistä jälkeä vaan luettelomerkki nousee häirisevän korkealle tekstin linjasta. Jos luettelomerkki ei ole mielestäsi sopivan kokoinen, etsi suurempi merkki. Älä muuta sen kokoa prosenttina, vaikka Luettelomerkit ja numerointi -valintaikkunassa sellainen mahdollisuus tarjotaankin.

Luettelomerkin tarkoitus yleensäkin on osoittaa uuden kappaleen alku. Sisennettyjen kappaleiden luettelomerkit vetävät liiaksi huomiota itseensä yksinkertaisesti sen vuoksi, että ne ovat rumat ja kuluneet. Vaihtaisin ne yksinkertaisiksi luetelmaviivoiksi.

Luettelomerkin kanssa käytettävä sisennystapa on ns. riippuva sisennys, jolloin rivin vaihtuessa teksti alkaa samasta kohdasta kuin ensimmäisellä rivillä. Ei ole mitenkään tavatonta, että leikepöydän kautta tuodulle tekstille tapahtuu jotakin samanlaista kuin sinisissä kappaleissa näkyy. Sisennyksen korjaamisen olen neuvonut aikaisemmassa blogipostauksessa, joten jos viivaimen sisennysmerkkien käyttäminen on uusi ja ihmeellinen juttu, käy lukemassa Luetteloiden typografiaa 1.

Luettelon 3 ensimmäistä kappaletta on muotoiltu Calibri-fontilla, sisennetyt kappaleet Arialilla ja loppu taas Calibrilla. Tekstin pistekoko on sama koko diassa, mutta koska Arial-fontin ns. x-korkeus on suurempi kuin Calibrin, kappaleiden tekstien pistekoko vaikuttaa erisuuruiselta. Jos lisäät esitykseen materiaalia vanhasta diaesityksestä tai verkkosivulta, tarkista aina lopuksi, että tekstiin ei ole jäänyt tahattomia fontti- tai kokovaihdoksia. Niistä jos mistään syntyy sotkuinen vaikutelma.

Sisennetyn tekstin väri on huono ratkaisu, koska sininen erottuu taustasta mustaa huonommin. En myöskään usko, että sisennetyt kappaleet ovat sisällöltään niin painavia, että niiden värikorostukseen ylensäkään olisi tarvetta. Tarvittaessa korosta mieluummin yksittäisia sanoja tai korkeintaan paria kolmea kerrallaan lihavoimalla.

Kun edellä luetellut kohdat on korjattu, dia näyttää tältä:


Vaihdoin myös otsikon tasauksen vasempaan ja vaihdoin pääsisennystason luettelomerkkien värin (oletetaan, että se on kuvitellun esimerkkiorganisaation brändiväri). Vielä ei ole karsittu tekstiä eikä haettu sen näyttämiselle vaihtoehtoja. Jo epämääräisten vaihteluiden korjaaminen ja typografisten perusvirheiden karsiminen auttaa. Vaikka dia ei ole kiinnostavimmasta päästä, se on kuitenkin luettava. Ellei ole aikaa hakea kuvia ja on pakko turvautua tekstiin, huolehditaan vähintään siitä, että jälki on siistiä.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Täydellisen kuvan löytämisen tuska

Diaesitysten tekemisen tutuksi tullut maan tapa (vaiko maailman?) on sulloa sivut tekstiä täyteen niin että sivujen marginaalitkin on käytetty viimeistä milliä myöden. Samaan aikaan esitysgrafiikan laadusta valitetaan yhtä paljon kuin verotuksesta. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että ihmiset mieluummin valittavat kuin tekevät jotakin aktiivisesti asioiden eteen. Aivan kaikissa tapauksissa en kuitenkaan usko tämän pitävän paikkaansa. Tekstin suosiminen johtuu varmasti myös kiireestä ja siitä, että kuvien käyttö on muutenkin pahuksen hankalaa.

Jotta kuvamateriaalin varaan rakennettu diaesitys toimisi, kuvien valinnan tulisi osua nappiin. Hyvän ja aihetta tukevan kuvan löytäminen on mahdottoman hakemisen takana eikä siinä paljon auta vaikka olisi tili jossakin kuvapalvelussa. Minä tiedän! "Täydellisen" kuvan löytää vain sattumalta. Jos kuvamateriaalin voima on tiedostettu, organisaatiossa on yleensä kuvapankki, jossa on otoksia esimerkiksi tuotteista tai niiden valmistusprosessin eri vaiheista. Mutta auta armias jos pitää kuvata jotakin abstraktimpaa kuin omat tuotteet! Miten esimerkiksi visualisoit verkostoitumista tai tiimin hyvää ilmapiiriä kiinnostavasti ja uudella tavalla. On se varmasti mahdollista, mutta entä käytännössä? Kiireinen nakkaa diaesitykseensä ne sata kertaa nähdyt yhteenliitetyt kädet tai ryhmän ihmisiä pomppimassa. Sen jälkeen joku taatusti ratkuttaa kliseistä!




Kuva voi myös kertoa eri ihmisille eri asioita. Jos kuvan ensisijainen tarkoitus on herättää tunteita, on jo astuttu ensimmäinen askel heikolle jäälle! Tosin on hyväksyttävä, että kaikkia emme voi miellyttää. Mielensäpahoittajilla on taipumus iskeä äkkiarvaamatta tilanteissa, joissa ei mitenkään olisi osannut kuvitella tällaista tapahtuvan. Neutraalin tekstin kirjoittaminen on vaikeaa, mutta yleensä tiettyyn kontekstiin liittyvä asiateksti ymmärretään todennäköisemmin oikein kuin kuva, jonka valintaan ei välttämättä ole ehditty paneutumaan kunnolla.

On hyvä, että meille on osoitettu kuvamateriaalin voima, mutta asioissa ei pidä juuttua ääripäihin. Jos oman esitysaineiston kuvaköyhyys surettaa, on hyvä muistaa, että näyttävyys ei pitkälle kanna, ellei kauniiden kuvien takaa löydy ajatuksia. Jos pitää valita notkuuko kuvapankin sivulla etsimässä kuvaa, joka välittäisi viestin ymmärrettävästi ja tehokkaasti vai käyttääkö aikansa rajauksen tekemiseen ja itse esitykseen valmistautumiseen, suosittelen valitsemaan jälkimmäisen. Olen joskus verrannut työelämän esitysaineistoja ja ammattiin liittyvää bloggausta toisiinsa. Olen edelleen sitä mieltä, että ne voi rinnastaa: Kyse on tiettyyn tilanteeseen valmistellusta rajatusta yhteenvedosta!

Koska nyt olen osoittanut näinkin paljon ymmärrystä tekstin suosimista kohtaan, katson velvollisuudekseni antaa seuraavassa postauksessa diaesitysten tekstejä koskevia vinkkejä. Tulevien vinkkien tarkoitus on auttaa tekemään tekstiä sisältävistä diaesityksistä selkeitä ja helposti luettavia, siis toisenlaisia kuin ne Word-dokumenteista copypeistaamalla rakennetut unitarinat. Jos haluat minimoida esityksesi aikana Twitteriin livahtavat  statuspäivitykset, joissa kirotaan pitkästyttäviä powerpointteja, satsaa luettavuuteen.

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Ota vastuu diashowltasi

Tällä kerralla vieraspostaus, jonka kirjoittaja on puheviestintäkouluttaja Oili Valkila.
Kun varaudun esitystilanteeseen, teen mahdollisimman pitkän diasarjan, joka totta vie todistaa, että minä tiedän asiasta. Samallahan se toimii muistinani; luen vain seinältä, mitä diassa seisoo!
Kuulostaako hassulta? Monen mielessä kuitenkin pitkälti totta.

Kun välitetään jokin viesti muille, on oma puhe se kaikkein tärkein tekijä. Hieno lisä siihen tulee, jos onnistuu luomaan esitystään tukevan diaesityksen. Diaesitykselle ei kuitenkaan saa jättää vastuuta. Kaikki osaavat lukea, ja jos diat ovat se tärkein, mitä sinulla siellä edessä tehdään? Vastuu on tässä täysin esittäjällä.

Vaikka itse olisi todella kiinnostunut asiastaan ja palaisi sen puolesta, täytyy kuulija aina jotenkin motivoida ja tehdä asia hänellekin kiinnostavaksi. Me emme jakaudu fakta- ja tunneihmisiin. Mitään faktaihmisiä ei ole olemassa, vaikka moni, erityisesti teknisesti suuntautunut ehkä luulee niin. Mikään asia ei mene kenellekään perille ilman tunnevaikutusta. ”Tunnevaikutus” ei kuitenkaan tarkoita ”tunteilua”. Tunnevaikutuksia tulee muun muassa siitä, miltä asia tuntuu, näyttää ja kuulostaa. Miten se voi vaikuttaa elämään ja ihmisiin? Miksi kuuntelisin asiaasi? Mitä se tieto antaa minulle? Miten se ratkaisee ongelmani tai helpottaa elämääni tai jonkun muun elämää? Vastaa tällaisiin kysymyksiin esitystä tehdessäsi, etukäteen. Tietenkin kulloisestakin yleisöstäsi riippuu, miten.

Kun olet koonnut kaiken esitykseesi tarvittavan taustatiedon – tai vähän enemmänkin – päätä se keskeisin asia, jonka haluat saada juuri näille kuulijoillesi perille, vaikka kaikki muu menisi ohi. Valitse siihen sopivat argumentit ja korosta sitä riittävästi muun muassa esimerkein, ja kehystä se pienemmillä asioillasi. Suunnittele sitten rakenteesi. Se on yksinkertaisimmillaan alku-keskiosa-loppu: Alussa innostat kuulijoitasi ja annat syyt ja perusteet kuunnella viestisi loppuun. Sitten etenet ja varmistat yleisökysymyksin ja esimerkein, että päätavoitteesi menee perille. Loppua lähestyessäsi kertaat tärkeimmät kohdat ja suunnittelet napakasti itse lopetuksen, sillä se jää esityksestäsi mieleen hyvässä tai pahassa.

Tee diaesityksesi vasta, kun tiedät keskeisimmän viestisi ja olet suunnitellut esityksesi rakenteen puheena. Silloin saat diasi korostamaan oikeita kohtia esityksessäsi. Esityksesi etenee kohtauksittain kuin elokuva, ja kohtaukset antavat oikean rytmin dioillesikin. Opettele viestisi hyvin. Ei ulkoa, vaan niin että muistat joka kohtauksen ja osaat kertoa sen sisällön tilanteessa kumpuavin omin sanoin.

Älä lue dioja äläkä dioista, sillä diasarja ei ole tarkoitettu muistiinpanoiksi sinulle itsellesi. Hyvässä diassa on vain pari tärkeintä asiaa, tai ehkä jopa pelkkä kuva. Sinä itse kerrot muun – kiinnostavasti ja napakasti.

*****
Oili tekee töitä omassa yrityksessään Will & Way ja julkaisee mainiota Puhetyö-verkkolehteä.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Slidedocs - tekstiä esitysgrafiikkaohjelmalla

Nancy Duarte tunnetaan teoksistaan slide:ology ja Resonate, joista jälkimmäisestä voit ladata vuorovaikutteisen e-kirjaversion iBooks-kirjastoosi. Äskettäin Duarte julkaisi e-kirjan nimeltä Slidedocs, joka on erikoinen sekä sisällöltään että toteutustavaltaan.

Slidedocs neuvoo miten tehdään visuaalisesti tyylikkäitä asiakirjoja PowerPointilla. Kuulostaako omituiselta? Juurihan tässä on vuosikaudet pasmennettu miten diaesityksissä on liikaa tekstiä. Duarte on kuitenkin oikeilla jäljillä: Bisnesviestintään, kuten muuhunkin viestintään, kohdistuu koko ajan enemmän lyhentämisen ja tiivistämisen paineita. Tämä kuvastuu mm. siinä, että tekstinkäsittelyohjelman käyttö näyttäisi olevan vähentymään päin ja tekstiä sisältävät asiakokonaisuudet välitetään yhä useammin PowerPoint-diaesityksinä.


Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Mutta kun PowerPointissa pitää olla kaikki -käytäntö olisi nyt julistettu oikeaksi. Tekstiä sisältävät diat ovat useinmiten rumia, ikäviä lukea ja niitä käytetään tavalla, jossa ei ole mitään mieltä. Slidedocs-teoksen alussa Duarte toteaa seuraavasti:
Slidedocs are meant to be printed or distributed and read on screen without the accompaniment of a presenter. 
Kyseessä on siis jaettava materiaali, joka on tarkoitettu itsekseen luettavaksi. Slidedocs-menetelmää ei ole tarkoitettu tuottamaan visuaalisesti miellyttävämpi versio tilaisuudesta, jonka aikana yksi sisälukee muille tekstiä screeniltä. Idean taustalla on ajatus, että tehokkain tapa oppia ja luoda uutta on keskustelu, jonka tueksi tarvittavat faktatiedot voidaan antaa ennen tilaisuutta Slidedocs-dokumenttina. Koulutus- ja valmennustyötä tekevät voivat tietenkin käyttää Slidedocs-ideaa koulutusmateriaalin tekemiseen. Vaakasivuthan toimivat hyvin tietokoneen ruudulta tai taulutietokoneelta luettuina.

Slidedocs on toteutettu PowerPointilla. Teoksen ladatessaan saa kylkiäisinä kaksi templatea, joihin voi vaihtaa oman yrityksensä värit, fontit ja grafiikat. Viimeistään tämän paketin luulisi tekevän lopun siitä rutinasta, miten PowerPointilla ei muka voi tuottaa tyylikästä jälkeä.

Ja  melkein unohdin kertoa, että sekä Applen kirjakaupassa oleva multitouch-versio Resonatesta on maksuton, samoin Slidedocs, jonka pääset lataamaan Duarten verkkosivulta.

perjantai 21. helmikuuta 2014

Tunnetko jo nämä PowerPoint -toiminnot?

Olenkin ehtinyt jo kertoa verkkosivullani ja Facebookissa, että PowerPoint 2013 - tehoa viestintään -opas tuli äskettäin painosta. Tämänviikkoiseen blogikirjoitukseen olen poiminut tiiseriksi kolme vinkkiä kirjasta:
  1. Tallennusvaihtoehtojen joukossa oleva PowerPoint-kuvaesitys (Picture Presentation) muuntaa yksittäisten diojen kaiken sisällön grafiikaksi, myös tekstin. Tämän jälkeen sinun ei tarvitse huolehtia siitä, toistuuko käyttämäsi erikoinen fontti oikein toisessa tietokoneessa tai SlideShareen ladattuna. 
  2. Oletko nähnyt kovasti vaivaa tekemällä diaesityksen, johon olet nauhoittanut selostuksen ja koostanut animaatioita? Miksi et tallentaisi aikaansaannostasi mp4-videoksi, jonka voit halutessasi ladata vaikka YouTube-palveluun. Esimerkiksi tämän videon kaikki liike on tehty jo 4 vuotta sitten käytössä olleen PowerPoint 2010 -version animaatiotoiminnolla.
  3. Kun sinulla on kuva ja se on valittuna, katso mitä tapahtuu kun valitset kuvatyökalujen Muotoile-lisävälilehdeltä Kuva-asettelu -painikkeen? Kiva tapa lisätä kuvatekstiä vai mitä?
(Kuva: office.com)
Kirjan opeilla opit kuitenkin vasta PowerPointin nappulatekniikan. Sen osaaminen ei vielä estä tekemästä esitysgrafiikkaa, jota katsellessaan ihmiset toivoisivat olevansa jossakin muualla! Tähän tarjoan lääkkeeksi työpajaa tai lyhyempää luento-osuuksien ja pienien tehtävien muodossa etenevää koulutusta (asiakkaiden palautetta voit lukea sivun lopusta). Työpajaan tai lyhyempään koulutukseen osallistuneet saavat mukaansa paljon hyviä neuvoja sekä e-kirjan, jossa on tiivistettynä sekä päivitettynä vuonna 2009 julkaistun Vaikuta visuaalisesti, laadi selkeä esitys -kirjan pääkohtia. Työpajan jälkeen vältät myös nämä PowerPoint-mokat, joista kirjoitin tällä viikolla Puhetyö-verkkolehdessä!