lauantai 21. toukokuuta 2011

Voisiko muistiinpanojen tekeminen olla hauskaa?

Olen surkea mindmappien piirtäjä etenkin silloin kun teen niitä käsin. Miellekartoissa (mind map) sallitaan vielä jonkin verran henkilökohtaista rönsyilyä, mutta käsitekartta (concept map) täytyisi piirtää kurinalaisesti, jotta muutkin saisivat siitä tolkkua. Ohjelmat, kuten MindManager ja NovaMind auttavat kohtalaisesti noudattamaan hra Buzanin neuvoja, mutta niissäkin on clipart-kuvia, vapaamuotoisia tekstilaatikoita, symboleita yms. lisukkeita ja taas minua viedään. Arvelen, että osasyy kurittomuuteeni on se, että kun aikanaan opiskelin Tampereen yliopistossa kielenkääntäjäksi, opin tulkkien käyttämän muistiinpanotekniikan, josta siitäkin onnistuin tekemään oman epäortodoksin versioni. Kun myöhemmin opettelin mind map tekniikan, loin varsinaisen Mindmapstein-hirviön sotkemalla iloisesti asioita keskenään.

On ollut uskomattoman vapauttavaa huomata, että rönsyilevät sekatekniikkamindmappini eivät välttämättä ole osoitus vajavaisista kyvyistäni soveltaa hienoja menetelmiä vaan ihan oma lajinsa. Ns. visual notetaking tarkoittaa asioiden kirjaamista muistiin yksinkertaisia piirroksia, tekstiä ja symboleja ei-lineaarisesti yhdistämällä. Tapa tehdä voi olla hyvinkin persoonallinen ja  tietyissä piireissä tämä muistiinpanotekniikka otetaan jopa aivan vakavasti. Ks. esimerkiksi näitä Flickrssä olevia tyylinäytteitä.

Jos pelkkä lineaarinen teksti ranskalaisin viivoin tuntuu puuduttavalta, kannattaa kokeilla muistiinpanojensa tekemistä tällä tavoin. Nyt olemme aikuisia eikä tarvitse kuunnella kenenkään arvostelevan meitä siitä, että piirtelemme sen sijaan, että kirjoitamme kaiken sanasta sanaan muistiin. Lisäksi tämä tekniikka saattaa vapauttaa käyttäjässään jotakin, joka voi tulla esille myös aavistuksen verran kuvallisempana esitysgrafiikkana.

Alkuun pääsemiseksi joitakin yleisiä peruslinjoja, vaikka missään nimessä tämä muistiinpanotekniikka ei edellytä tiukkojen sääntöjen noudattamista (eikä todistuksessa kymppiä kuvaamataidosta): 

  • Tarvitset ensinnäkin paperia ja kyniä. Paperin koko ja kynän laatu riippuvat “käsialastasi”. Musta ohutkärkinen tussi on hyvä, kokeile myös puuvärejä (oma suosikkini).
  • Aloita yksinkertaisesta. Dan Roam, Back of the Napkin -kirjan kirjoittaja on sitä mieltä, että jos osaa piirtää ympyrän ja suoran viivan, niitä käyttämällä voi piirtää mitä tahansa.
  • Älä yritä saada muistiin kaikkea, keskity siihen, mikä sinulle on tärkeää.
  • Hyväksy se jälki, mitä tuotat. Ei lyijykynää ainakaan sen vuoksi, että jälkeä voisi kumittaa pois. Jokaisen tyyli on persoonallinen ja sellaisena arvokas.
  • Piirrä nopeasti. Jos jäät tuhraamaan tekniikan kanssa, ajattelusi jumiutuu. Visuaaliset muistiinpanot ovat nimenomaan ajattelun apuväline.
Kuvassa joitakin “aakkosia”. Ne on piirretty Simple Diagrams -ohjelmalla, on sinänsä hassua, että pitää olla ohjelmia, joilla simuloidaan käsin piirrettyä jälkeä, mutta niin se vain on. Jotkut pystyvät tekemään visuaalisia muistiinpanoja myös iPadilla. Minulta se ei kuitenkaan suju yhtä hyvin kuin käsin mustaan vihkoon.


Ja ennen kaikkea tämän on tarkoitus tehdä muistiinpanojen tekemisestä hauskaa ja mielenkiintoista kuten käy ilmi Eva-Lotta Lammin (perusmuodossaan nimi on Lamm eli ei ole sukulaiseni) diaesityksestä: